Kansanedustaja Wallinheimo epäilee uuden rahapelivalvojan valmiutta – markkina avautuu alle vuoden päästä

Rahapelimarkkinan avaamista ajanut kokoomuksen kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo on huolissaan siitä, ehtiikö uusi rahapelivalvoja valmiiksi ennen markkinan avautumista ensi heinäkuussa. Valvontavastuu siirtyy tuolloin Poliisihallitukselta Lupa- ja valvontavirastolle, jonka rahapeliyksikköä vasta rakennetaan. Markkinan avaamista Wallinheimo pitää silti välttämättömänä, koska vanha monopolijärjestelmä ei hänen mukaansa enää toiminut.

Wallinheimo kertoi huolistaan alan media iGaming Businessille (iGB) SiGMA World -tapahtuman sivussa Roomassa, ja iGB julkaisi haastattelun 6.11.2026. Hän piti tapahtumassa myös pääpuheenvuoron 5.11.2026, josta SiGMA World uutisoi samana päivänä kuin iGB. Tässä jutussa tietoja on täydennetty muun muassa iGaming Expertin, asianajotoimisto Boreniuksen ja iGB:n aiempien juttujen tiedoilla.

Wallinheimo on ollut yksi uuden rahapelijärjestelmän keskeisistä ajajista jo ennen viime eduskuntavaaleja. Hän pitää markkinan avaamista edelleen oikeana ratkaisuna sekä pelaajien että verotulojen kannalta, mutta on huolissaan siitä, ehtiikö uusi valvoja valmiiksi ajoissa.

Valvontavastuu siirtyy uudelle virastolle markkinan avautuessa

Lupahakemuksia käsittelee tällä hetkellä Poliisihallitus. Kun markkina avautuu heinäkuun alussa, vastuu rahapelien valvonnasta siirtyy Lupa- ja valvontavirastolle, jonne perustetaan rahapeleistä vastaava yksikkö. Wallinheimon mukaan yksikköä rakennetaan parhaillaan ja rekrytoinnit ovat käynnissä. "Viranomaista ei ole vielä perustettu", hän sanoi iGB:lle.

Wallinheimo muistuttaa, että markkinan avautumiseen on alle vuosi. Hänen mukaansa on vaikea tietää, millainen lopputulos syntyy, jos valvojan rakentaminen aloitetaan vasta nyt. Uusi viranomainen valvoo jatkossa sekä avautuvaa nettimarkkinaa että kaikkia muita rahapelimuotoja, ja se ottaa vastuulleen myös lupahakemusten käsittelyn.

Boreniuksen toukokuussa julkaiseman katsauksen ja iGB:n tietojen perusteella uudistuksen keskeinen aikataulu on seuraava:

• Maaliskuu 2026: Poliisihallitus alkoi ottaa vastaan rahapelilupahakemuksia
• Heinäkuu 2027: laki tulee kokonaan voimaan, lisensoitu toiminta alkaa ja valvonta siirtyy Lupa- ja valvontavirastolle. Samalla avautuu peliohjelmistotoimittajien eli B2B-yhtiöiden lupahaku, ja kuluttajapuolen hakemuksia voi jättää edelleen
• Heinäkuu 2028: lisensoidut operaattorit saavat käyttää vain luvanhaltijoiden peliohjelmistoja

Wallinheimo ei ole huolensa kanssa yksin. Hippos ATG:n compliance-johtaja Antti Koivula sanoi iGB:lle lokakuun alussa olevansa huolissaan siitä, toimiiko uusi viranomainen käytännössä heti ensimmäisestä päivästä. Koivulan mukaan viraston on määrä saada johtaja vasta 1.1.2027, ja viranomaisten omien julkaisujen perusteella sillä on alle puolet tanskalaisen vastineensa henkilöstöstä. Koivula on arvioinut myös, että markkinan lähtöasetelma ei ole tasapuolinen.

Wallinheimo pohtii, millaiseksi valvoja lopulta muodostuu. Hänen mukaansa vaihtoehtoina ovat Ruotsin malli, jossa valvoja on tiukka, ei keskustele operaattoreiden kanssa ja jakaa sakkoja, tai Tanskan malli, jossa operaattorit ja valvoja ovat jatkuvasti yhteydessä ja kaikki tuntevat pelisäännöt. SiGMA Worldin mukaan Suomi haluaisi seurata nimenomaan Tanskan esimerkkiä, kun taas Ruotsi ja Alankomaat ovat varoittavia esimerkkejä.

Markkinan avaamista lykättiin jo kerran henkilöstöpulan takia

Markkinan oli alun perin määrä avautua jo 1.1.2027. iGB:n mukaan avaaminen siirrettiin heinäkuuhun raporttien mukaan valvovan viraston henkilöstöpulan vuoksi. Tämän vahvistaa iGaming Expertin joulukuussa 2025 julkaisema juttu, jonka mukaan eduskunnan hallintovaliokunta esitti puolen vuoden lykkäystä, koska Lupa- ja valvontavirastolla ei ollut riittävästi henkilöstöä.

Wallinheimo perusteli lykkäystä eduskunnan täysistunnossa joulukuussa 2025. iGaming Expertin mukaan hän totesi, ettei Lupa- ja valvontavirastoa ollut vielä olemassa ja että valvontaan tarvitaan kymmeniä ihmisiä. Poliisihallinnosta virastoon voisi siirtyä hänen mukaansa vain kourallinen asiantuntijoita, joten kuuden kuukauden lisäaika oli hänen mukaansa järkevä.

Kaikki eivät pitäneet perustelua koko totuutena. Keskustan kansanedustaja Tuomas Kettunen kysyi samassa keskustelussa, oliko lykkäys kokoomukselle vaalitaktinen ratkaisu. Eduskuntavaalit pidetään 18.4.2027, ja Kettusen mukaan siirto ajoitti rahapeliyhtiöiden mainoskampanjat alkamaan vasta pari kuukautta vaalien jälkeen. Wallinheimo torjui väitteen ja korosti henkilöstön puutetta.

Lykkäyksestä huolimatta huoli valvojan valmiudesta ei ole kadonnut. Nyt Wallinheimo itse nostaa saman kysymyksen esiin alle vuotta ennen avautumista, eikä hän iGB:n haastattelussa osannut sanoa, millainen lopputulos on.

Lupahakemuksia on tullut runsaasti. Poliisihallituksen mukaan hakemuksia oli 26.10.2026 mennessä jätetty 79 ja lupia myönnetty 12. SiGMA Worldin mukaan Wallinheimo puhui 5.11.2026 jo yli 80 hakemuksesta. Luvut eivät välttämättä ole ristiriidassa, sillä hakemuksia on voitu jättää lisää, mutta tuoreempaa viranomaistietoa ei ole julkaistu.

Wallinheimo: hallinta menetettiin, tavoitteena 90 prosentin kanavointi

Wallinheimon mukaan vanha järjestelmä ei enää toiminut, ja hallinta rahapelimarkkinasta menetettiin. Hänen mukaansa Suomesta on valunut ulkomaille 600–900 miljoonaa euroa vuodessa. Lähteet kuvaavat summaa hieman eri tavoin: iGB:n jutussa puhutaan ulkomaille menetetyistä rahapelituotoista, kun taas SiGMA Worldin mukaan summa kuvaa rahaa, jota pelataan vuosittain suomalaisen järjestelmän ulkopuolella.

iGB:n mukaan nykyisen kanavointiasteen arvioidaan olevan noin 50 prosenttia, ja viranomaisten tavoitteena on 90 prosenttia avaamisen jälkeen. SiGMA Worldin mukaan yli puolet suomalaisten nettipelaamiseen käyttämästä rahasta menee luvattomille ulkomaisille sivustoille. Kanavointiaste kertoo, kuinka suuri osa pelaamisesta tapahtuu valvotun ja lisensoidun järjestelmän sisällä.

SiGMA Worldin mukaan Wallinheimo kuvasi keynote-puheessaan, että Suomi suojeli lähes sata vuotta rahapelimarkkinansa rakennetta, mutta digitalisaation vuoksi rakennetta ei voi enää suojella. Hänen mukaansa nyt suojellaan pelaajaa. Wallinheimo listasi uskottavan markkinan neljä tukijalkaa:

• Ennakoitavuus: lupa- ja verojärjestelmän on oltava selkeä ja vakaa
• Valvonta: tehokas valvonta ja luvattoman toiminnan torjunta
• Pelaajansuoja: vahvat suojakeinot pelihaittoja vastaan
• Houkutteleva tarjonta: laillisen pelitarjonnan on oltava kilpailukykyinen

SiGMA Worldin mukaan verokanta on aluksi 22 prosenttia, mutta ei ole selvää, kuinka pitkään se pysyy. Lähteen mukaan Tanskassa kanavointiaste nousi markkinan avaamisen jälkeen 40 prosentista 90 prosenttiin. Ruotsissa taas liian tiukat säännöt voivat ajaa pelaajia takaisin ulkomaisille sivustoille, ja Alankomaissa valvonnan hidas alku antoi laittomille markkinoille tilaa kasvaa. Myös sivustolla aiemmin käsitelty vastuullisen pelaamisen tiukkojen rajojen vaikutus kanavointiin on herättänyt keskustelua.

Suomessa markkinan avaamisen takana on poikkeuksellisen laaja poliittinen yksimielisyys. SiGMA Worldin mukaan eduskunta hyväksyi lain äänin 158–8. Wallinheimon mukaan ajattelutapa muuttui nopeasti: vielä viisi tai kuusi vuotta sitten kaikki pitivät Veikkauksen monopolia ikuisena. Muutos johtui hänen mukaansa osin siitä, että myös Veikkaus halusi sitä, mutta ennen kaikkea siitä, että vanha rakenne ei enää toiminut.