Irlanti jätti yhteisen nettirahapeliveron pois EU:n budjettiluonnoksesta

EU:n neuvoston puheenjohtajamaa Irlanti jätti yhteisen nettirahapeliveron pois unionin vuosien 2028–2034 budjetin ensimmäisestä neuvotteluluonnoksesta. Euroopan parlamentin sosialistiryhmän ajama prosentin vero olisi kohdistunut lisensoitujen rahapeliyhtiöiden tuottoihin kaikkialla unionissa. Asia ei silti ole ratkaistu, sillä parlamentti pitää veroa edelleen mahdollisena rahoituslähteenä.

Asiasta uutisoi alan media SBC News. Irlanti aloitti heinäkuussa 2026 EU:n neuvoston puheenjohtajamaana, ja samalla se otti pääneuvottelijan roolin unionin seuraavan monivuotisen budjetin valmistelussa. Jäsenmaiden on määrä sopia vähintään 2 biljoonan euron suunnitelmasta, jolla rahoitetaan unionin talousohjelmaa sekä uutta hanke- ja direktiivikautta.

Irlannin ensimmäisessä luonnoksessa ei ole lainkaan esitystä yhteisestä EU-maksusta, joka kohdistuisi nettirahapelaamisen tuottoihin. Sen sijaan luonnos pitää mukana useita muita yhteisiä tulolähteitä, ja unionin johto ajaa edelleen omien tulojen kasvattamista.

Budjettiluonnos painottaa puolustusta ja energiaturvallisuutta

Uuden budjetin myötä EU siirtyy talousmalliin, jossa menoja painotetaan puolustukseen, energiaturvallisuuteen, teknologiseen innovaatioon ja eurooppalaisen työvoiman uudelleenkouluttamiseen. Monivuotinen rahoituskehys (MFF) määrittää unionin menojen ylärajat seitsemän vuoden jaksolle, joten sen linjaukset ohjaavat EU:n toimintaa pitkälle 2030-luvulle.

Irlannin luonnoksessa menokatoksi esitetään 1,62 biljoonaa euroa vuoden 2025 kiintein hinnoin, mikä vastaa noin 1,85 biljoonaa euroa käyvin hinnoin. SBC News korostaa, että luvuista on vielä sovittava eivätkä ne ole kaikkien 27 jäsenmaan taattuja maksuosuuksia.

• Kokonaissuunnitelma: vähintään 2 biljoonaa euroa
• Menokatto: 1,62 biljoonaa euroa vuoden 2025 kiintein hinnoin
• Käyvin hinnoin: noin 1,85 biljoonaa euroa
• Budjettikausi: 2028–2034

Rahapeliveron osalta luonnos on yksiselitteinen: siinä ei esitetä yhteistä EU-maksua nettirahapelaamisen tuotoille. Esitys jäi siis pois jo ensimmäisestä neuvotteluasiakirjasta, jonka pohjalta jäsenmaat jatkavat työtä.

Asiakirja on kuitenkin vasta neuvottelujen lähtökohta. Sen luvut ja painotukset voivat vielä muuttua, kun jäsenmaat ja Euroopan parlamentti käyvät läpi omat tavoitteensa seuraavalle budjettikaudelle.

S&D:n esitys: prosentin vero lisensoiduille rahapelituotoille

Yhteistä nettirahapeliveroa esitti alun perin Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä S&D. Hanketta johti romanialainen meppi Victor Negrescu, joka on Euroopan parlamentin varapuhemies ja S&D-ryhmän jäsen.

Negrescu ehdotti EU:n laajuista, yhtenäistä yhden prosentin veroa lisensoitujen rahapelien tuotoista. Negrescun ja S&D:n arvion mukaan vero olisi kerännyt 2–4 miljardia euroa vuodessa, eli koko budjettikaudella noin 14 miljardia euroa.

Tuotot oli tarkoitus käyttää koulutukseen, nuoriin, mielenterveyteen, riippuvuuksien ehkäisyyn ja alaikäisten suojeluun liittyvien hankkeiden rahoittamiseen. Esitys yhdisti näin rahapelialan tuotot suoraan haittojen ehkäisyyn ja nuorten hyvinvointiin.

Esitys sai kuitenkin osakseen vastustusta. Eurooppalaisten rahapeli- ja vedonlyöntiyhtiöiden etujärjestö EGBA (European Gaming and Betting Association) kritisoi veroa heti, ja pian kriitikoihin liittyi myös Maltan hallitus.

Malta katsoi veron puuttuvan jäsenmaiden kansalliseen itsemääräämisoikeuteen säännellä omia rahapelimarkkinoitaan. Rahapeliala on merkittävä talouden tukijalka sekä Maltalle että useille muille EU-maille.

Muut yhteiset tulolähteet säilyivät luonnoksessa

Vaikka rahapelivero jäi pois, luonnos sisältää valikoitujen verojen tarkastelun neljän yhteisen tulolähteen osalta:

• Päästökauppa
• Sähkö- ja elektroniikkaromu
• Tupakan kulutus
• Hiilikompensaatio

Kaikkien sidosryhmien kannalta huomionarvoista on, että luonnos säilyttää CORE-esityksen (Corporate Resource for Europe). Sen mukaan kaikki EU-yritykset, joiden liikevaihto ylittää 100 miljoonaa euroa, maksaisivat kiinteämääräisen vuosimaksun. CORE on sovittu budjettikauden yhteiseksi veroksi nimenomaan koronapandemian aikana kertyneen velan vähentämiseksi.

Tupakan osalta luonnos esittää, että kukin jäsenmaa maksaa 15 prosenttia summasta, joka lasketaan kulutukseen luovutettujen tupakkatuotteiden ja maassa sovellettavien vähimmäisverotasojen perusteella. Ensimmäisten arvioiden mukaan yhteiset verot ilman rahapeliveroa voisivat kerryttää EU:n budjettiin jopa 55 miljardia euroa vuodessa.

Kiista rahapeliverosta voi vielä palata

Maltan pääministeri Robert Abela on tukenut budjetin 2028 aloitteita, myös yhteisiä veroja, mutta ei nettirahapelien verottamista. Malta on siis valmis hyväksymään uusia yhteisiä tulolähteitä, kunhan rahapeliala jätetään niiden ulkopuolelle.

Yhteisiä EU-veroja ajavat Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja António Costa. Heidän mukaansa taloudellisen omavaraisuuden on oltava osa seuraavaa budjettikautta.

Euroopan parlamentti tukee edelleen uusia EU:n tulolähteitä ja on nimennyt nettirahapelimaksun yhdeksi mahdolliseksi rahoituskeinoksi. SBC Newsin mukaan parlamentin kanta voi lisätä painetta Irlannin puheenjohtajakaudelle harkita esitystä uudelleen osana vuosien 2028–2034 budjettikautta.

Lopullinen ratkaisu on vielä kaukana. Neuvotteluasiakirja ei ole sitova, ja monivuotisen rahoituskehyksen hyväksyminen vaatii sekä neuvoston yksimielisen päätöksen että Euroopan parlamentin hyväksynnän. Yksimielisyysvaatimus antaa käytännössä jokaiselle jäsenmaalle mahdollisuuden estää ratkaisu, joka ei sille kelpaa.

Rahapelialan kannalta tilanne on siis kaksijakoinen. Neuvoston ensimmäisestä luonnoksesta vero puuttuu, mutta parlamentti pitää ajatusta yhä esillä, ja Malta sekä EGBA ovat jo osoittaneet vastustavansa sitä.